Liekkiblogi

Hyvä tapa irrottautua arjesta

Olen Kari, olen kotiutunut Saksaan 80-luvun alkupuolella ja asun Frankfurtin lähistöllä.

Kaksi ystävääni kertoi minulle tulossa olevasta musikaalista ja he haastoivat minuakin mukaan. Projekti kuulosti mielenkiintoiselta, joten menin  tammikuussa musikaalin infotilaisuuteen Frankfurtiin kuuntelemaan, mitä on tekeillä. Odottamatta olinkin mukana erilaisissa teatteri- ja lauluharjoituksissa, ja lopputuloksena sain pienen roolin. Liekkien kautta olen uudestaan löytänyt kuorolaulun pariin, hyvin pitkän tauon jälkeen. Olen ollut Saksassa vähän aikaa mukana kahdessa muussa suomikuorossa, mutta paikkakunnalta muuton vuoksi ne jäivät lyhyiksi kokeiluiksi. Liekit-kuoroharjoituksiin tulin mukaan siis aloittelijana ja alku oli minulle aika haastavaa. Muutamassa kuukaudessa olen kuitenkin jo saanut ihastella sitä, miten me yksilöinä ja yhdessä kehitymme isoksi hienoksi kokonaisuudeksi. Tällainen projekti on mukava tapa viettää aikaa toisten suomalaisten kanssa ja irrottaa ajatukset pois muusta.

Liekit-musikaali koskettaa minua, koska se muistuttaa minun lähtemistäni Suomesta Saksaan 1980-luvun alkupuolella. Jo nyt harjoitusvaiheessa koen musikaalin hyvin antoisaksi ja hienoksi elämykseksi.

Katso kuvia harjoituksista

Kuuntele Liekkilaulun harjoittelua

Lisätietoja musikaalista

TERVEHDYS KÖLNISTÄ

Terve! Olen Jukka ja olen asunut nyt noin parisen vuotta Reininmaalla Kölnissä. Alunperin lähdin Saksaan Turusta, jonka läheisyydessä olin asunut koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Aloitin opiskeluni myös Turun yliopistossa, jonka kautta päädyin vaihtoon Etelä-Saksaan, Müncheniin. Sieltä löytyikin sitten parisuhde, jatko-opiskelumahdollisuudet ja mielenkiintoiset työharjoittelupaikat. Jo Münchenissä olin melko aktiivinen täkäläisen suomalaisen seurakunnan ja etenkin Suomi-koulun toiminnassa.

Valmistuttuani löysin uuden työpaikan Düsseldorfista ja kodin Kölnistä. Samalla elämäni tuulet veivät mukaan Kölnin suomalaisen seurakunnan toimintaan, josta löysin heti monia mukavia ja samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaa.

Musiikkia ja teatteria harrastin aktiivisesti lapsuudessani ja nuoruudessani. Mutta muutto Saksaan, uusi kieli, uudet haasteet ja uudet ystävät johtivat siihen että mm. ajan ja pianon puutteen vuoksi en enää ehtinyt harrastelemaan musiikkia. Tähän tuli muutos, kun minut houkuteltiin mukaan Liekit-musikaaliin. Pienen alkujännityksen jälkeen olen erittäin onnellinen, että lähdin mukaan. Olen projektin edetessä tutustunut moniin muihin kiinnostaviin ulkosuomalaisiin. Lisäksi Liekit-musikaalissa on mukana todella kauniita kappaleita ja siinä on hyvä sanoma, joka sopii hyvin Suomi 100 -juhlavuoteen.

Tervetuloa katsomaan syksyllä esityksiämme Kölnissä ja/tai Frankfurtissa!

 

Musiikkivastaavan mietteitä

Lyhyen kävelymatkan päässä kodistamme on pieni kirkko.  Sen torni näkyy kyllä kauas, mutta itse rakennus on merkillisesti piilossa asuinkortteleiden keskellä; sinne on mukava pujahtaa hetkeksi ikään kuin salaa päivän kiireiden keskellä.  Ennen joulua istuin taas kerran siellä yksinäni, pää täynnä Liekit-musikaalin asioita.  Olen jo pitkään opetellut huolettomuuden jaloa taitoa, mutta opintoni eivät aina tunnu kantavan hedelmää, joten mielessäni pyörivät siis hurjaa vauhtia polttavat kysymykset: löydämmekö kaikkiin osiin näyttelijät, laulajat, soittajat, mistä saamme harjoituspaikat, harjoitusajat, bändisovitukset, löytyvätkö oikeat äänet, ylä-äänet, alaäänet, äänentoisto, matkaliput, budjettitasapaino, kahvitusten järjestäjät, mainostus, yleisö?

Muun muassa nämä aiheet kiersivät kehää ajatuksissani kun havahduin siihen, että suntio oli alkanut sytyttää alttarin kynttilöitä.  Hämärä kirkkosali sai vähitellen hieman valoa. Yllätyksekseni hän ei lopettanutkaan työtään alttarin luokse vaan jatkoi matkaansa kohti penkkirivejä; vasta silloin huomasin, että pienet kynttilät oli aseteltu valmiiksi myös etummaiseen riviin.  Ja kun suntio kulki eteenpäin, lopulta tajusin, että kynttilöitä oli koko salin täydeltä, ja valo levisi joka puolelle ympärilleni tyhjässä kirkossa.  Kohta oli alkamassa adventin jumalanpalvelus!

Siinä siis istuin, täysin yllätettynä keskellä liekkejä, miettimässä Liekkejä.  Alkoi hymyilyttää. Kynttilänliekeissä on kyse valosta, yhteydestä, lämmöstä, energiastakin, ja kaikkia näitä sisältää myös musikaalimme.  Monta pientä valoa yhdistyy, toiset pontevasti, toiset alkuun vähän lepattaenkin, ja yhteensä niistä tulee suurta valoa.   Ehkäpä minun oli tarkoitus saada viesti liekkien perimmäisestä olemuksesta kaiken miettimiseni keskelle.

Nyt on edetty jo toukokuuhun, ja alkaa vaihe, jossa yhdistämme Liekkien näyttämötyötä ja musiikkia.  Kaikki esiintyjät kokoontuvat ensimmäistä kertaa yhteen: noin 40-henkinen kuoro, solistit sekä bändimme – kaksi viulua, sello, huilu, saksofoni, piano, basso ja lyömäsoittimet. Meillä on musiikkiin mainiot sovitukset (poikani Otto Nuoranne tarttui haasteeseen) ja kaikki ovat jo harjoitelleet tahoillaan omat osansa. Odotamme innolla harjoitusten jatkoa.  Annetaan Liekkien yllättää!

Kaija Nuoranne

 

Mitä miettii pääosan esittäjä projektin alkaessa?

Hei, olen Sari, 37-vuotias, nykyään kölniläinen, alunperin lähtöisin Keminmaasta Etelä-Lapista. Muutin Saksaan Englannista 12 vuotta sitten, kun tulin vähän katselemaan menoa muutamaksi vuodeksi. Tarkoitus ei ollut jäädä, mutta elämä Saksassa vei mukanaan. Ensimmäinen kosketukseni Saksaan oli Mannheim. Viisi vuotta sitten muutin Kölniin kun työt kutsuivat taas toisaalle.

Ensimmäinen kosketus Kölnin suomalaiseen seurakuntaan tuli Kölnin suomalaisten kantapöydästä, kun tapasin uuden pastorimme Anna-Maarin. Hän houkutteli minut mukaan seurakunnan kuorotoimintaan. Viime vuoden syksyllä hän kertoi tulevasta musikaaliprojektista, johon hän toivoi että olisin käytettävissä. Totta kai olin! Olen harrastanut musiikkia pienestä pitäen ja päässyt jopa kouluaikoina osallistumaan parin musikaalin tekoonkin. Rakastan musikaaleja, vaikka ne saavatkin minut aina itkemään …

Koelaulutilanne oli… kauhistuttava. Luulin tulevani ihan vain lauleskelemaan, tuosta lonkalta vain, mutta pian huomasinkin sekä laulavani että näytteleväni nauhoittavalle kameralle. Nyt oli tosi kyseessä! En pienessä mielessänikään olisi osannut kuvitella, että minua edes harkittaisiin Riikan roolin. Mutta niin vain kävi. On ollut uskomattoman hienoa tehdä töitä ammattilaisten johdolla ja heittäytyä taiteen ihmelliseen maailmaan. Toivotan teille kaikille oikein antoisaa Liekit-kokemusta!

Tervehdys Frankfurtista

Hei!

Olen Mira, yksi soololaulajista Liekit-musikaalissa. Muutin Frankfurtiin viime kesänä ja löysin täältä heti paikkani mm. Suomi-koulun opettajana. Samalla huomasin Rengas-lehdessä maininnan tästä tulevasta musikaalista, joten otin heti yhteyttä pappiimme Hanna Savukoskeen. Hän kertoi minulle seurakunnan kuorosta, jonne menin heti seuraavana maanantaina laulamaan. Frankfurtin kuorossa taitaa olla jo yli 20 jäsentä, joukossa monta konkaria ja voimakasäänistä lahjakkuutta. Harjoittelemme Hanna Purhon johdolla, jonka upeaa laulua pääsemme musikaalissa kuulemaan Glorian osuuksissa.

Ennen Saksaan tuloani asuin kuusi vuotta Aasiassa; Pekingissä ja Taipeissa. Mieheni työ on kuljettanut meitä paikasta toiseen, mutta ainakaan vielä en ole kyllästynyt näkemään uusia maisemia tai tutustumaan uusiin ihmisiin : ) Frankfurtilaiset ovat ystävällisiä ja heidän kanssaan on helppo olla tekemisissä myös englanninkielellä. Ihmisten lisäksi pidän pilvenpiirtäjistä ja kaupungin keskeisestä sijainnista. Luonto on silti lähellä täällä Taunus-vuoren maisemissa. Pienen automatkan päässä voi ihastella yhtä Euroopan kauneimmista viininviljelyalueista ja tehdä vierailuja lukemattomiin linnoihin.

Harrastin kuorolaulamista ja näytelmäkerhoja peruskouluaikanani. Pekingissä asuessani lauloin viiden naisen kuorossa, joka esiintyi suomalaisten tilaisuuksissa. Taiwanissa pidin päiväkotien lapsille laulutuokioita englanniksi. Työssäni lastentarhanopettajana olen tottunut laulamaan päivittäin, mutta tämä on kuitenkin ensimmäinen kertani musikaalissa.

Olen todella kiitollinen, kun saan nyt harjoitella huippuammattilaisten ohjauksessa. Jo nyt olen saanut paljon irti arvokkaista hetkistä Kaija Nuoranteen kanssa ja on hienoa seurata, miten 80-luvun musikaali saa täysin uuden ilmeen. Roolihahmoni musikaalissa tulee olemaan uusi, joten odotan innolla mitä Nella Turkki keksii ”pääni menoksi”. Jo tässä vaiheessa tiedän, että uusi Liekit tulee olemaan huima kokemus, niin esiintyjille kuin yleisölle.

Juhlistetaan näin yhdessä 100-vuotiasta Suomea. Tulethan mukaan!