Reinin rannalla

Olen huomannut, että kaipaan vettä ympäristööni. Olen asunut lapsuuteni järven rannalla ja parhaita lapsuusmuistoja on herääminen saunamökiltä keskellä kesää kevyiden aaltojen liplatukseen.
Helsingissä meri oli läsnä, kun tulin keskustaan töihin. Keväisin keskustassa oli kylmenpi kuin lähiössä, syksyllä toisin päin. Meren vaikutus ilmastoon näkyi ja tuntui jo reilun 10 kilometrin matkalla.
Muutto Düsseldorfiin tarkoitti hyvästejä merelle ja järville siinä muodossa, kun niihin oli Suomessa tottunut. Mutta onneksi on sentään Rein-joki!
dusseldorf_rhein
Joki elää myös omaa elämäänsä. Düsseldorfin kohdalla joen tulva-alueet ovat valtavat, ja alkuun ihmettelin laajoja matalia viheralueita. Niillä laiduntaa lampaita, jotka pitävät nurmikon lyhyenä ja elävöittävät ihanasti muuten suoraviivaista kaupunkia.
Alkuvuodesta 2018 tulvat koettelivat jokikaupunkeja ympäri Eurooppaa. Veden pinta nousi noin 8 metriä ja se on paljon se. Tulvien ollessa huipussaan rannoilla ihmetteli vedessä lilluvia puidenlatvoja varmaan puoli kaupunkia, niin myös me.
dusseldorf_floods_2dusseldorf_floods_5
Kesällä laskenut veden pinta paljasti pohjaa ja rannat levittäytyivät kivisinä pidemmälle.
dusseldorf_rhein_2
Meillä on tapana käydä aika ajoin Reinin rannoilla vähän harjoittelemassa leipäkivien heittoa ja ihmettelemässä pikkusinpukoita. Lapset löysivät mahtavan kiipeilypuun ja äiti sai keskittyä valokuvaamiseen.
rhein_autumn_2018_lapsetpuussarhein_autumn_2018
Tuhansien järvien maan kasvatille veden vetovoima on ikuinen.

 

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s