Äänestämistä, yhteistyötä ja naurua – vuosikokouksen jälkimaininkeja

”Herään. Kello on 05.45. Apua, taksi tulee vartin päästä ja osa matkatavaroista odottaa vielä pakkaamista.” Näin alkoi ensimmäinen työmatkani tässä tehtävässä. Vuosi oli tuolloin 2006. Palataan vielä tuohon päivään. Saavuttuani perille Saksaan, Bad Bevenseniin, huomasin kotiin jääneen niin hammasharjan kuin muuta tarpeellista. Mutta ei hätää, sillä jo tuolloin Suomesta tulleet vieraat otettiin mitä ystävällisimmin vastaan ja nämäkin asiat järjestyivät. Vieraanvaraisuus onkin ollut aina läsnä vuosikokouksien yhteydessä, esim. pieni kortti konvehdin kera, joka odotti huoneessa matkalaista.

Seuraavina vuosina varma kevään merkki onkin ollut SKTK:n vuosikokous eri puolilla Saksaa. Orvokit, pääsiäiskoristeet sekä heräävä luonto ovat tuoneet oman lisänsä viikonloppuun, vaikka suurimman osan ajasta olemmekin viettäneet kokoustiloissa. Tänä vuonna lähdin matkaan yhdessä piispa Tapio Luoman kanssa, mittarin näyttäessä -12 astetta. Mutta mitä ihmettä olikaan tapahtunut? Meitä odottikin Berliinissä hyytävä tuuli ja saavuttuamme Hannoveriin, lumisade. Kokemus tämäkin :-).

Suomalainen tukiverkko Saksassa – yhteistyötä monella tasolla

Kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään 37 maassa, useimmiten paikallisen luterilaisen kirkon kanssa. Saksassa tämä yhteistyö on alkanut jo 1979. Saksan työstä onkin ilo kertoa, sillä suomenkielinen kirkollinen työ on monella tapaa esimerkillistä. Lisäksi työ hyvin organisoitua sekä resursoitua.

Näiden vuosien aikana tähän työhön ovat vuosikokouksen yhteydessä tutustuneet mm. arkkipiispa Kari Mäkinen, kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sekä kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen. Usein he ovat toimineet myös vuosikokouksen puheenjohtajana. Heidän mukanaan on ollut kirkon ulkosuomalaistyön yksiköstä ns. maavastaava, jonka vuoksi itse olen ollut se ”tuttu kasvo Suomesta” – jos tätä olet ihmetellyt.

Työmatkan ohjelmat ovat yleensä tiiviitä ja Saksassa ohjelmaan on kuulunut erinäisiä tapaamisia. Tällä kertaa tapasimme kirkkoneuvos (OKR) Sabine Dresslerin Evangelische Kirche in Deutschland (EKD) –keskustoimistossa. Hän vastaa Saksassa toimivien migraatio-seurakuntien ja EKD:n välisestä yhteistyöstä. Tämän jälkeen kiirehdimmekin tapaamaan pappejamme Hanns-Lilje–Hausiin. Totesimme, että Kirkon ulkosuomalaistyö on hyvien ja työhönsä sitoutuneiden pappien käsissä Saksassa.

Perjantain ohjelma jatkui vielä tapaamisella ”vanhan” johtokunnan kanssa. Saimme tutustua ”Saksan suomalaisen kirkollisen työn strategia 2017-2025” -asiakirjaan. Mielenkiintoista oli huomata, että kirkollisen työn vahvuudet ja haasteet näyttävät melkoisen samanlaisilta Suomessa ja Saksassa. Huolella laadittu strategia löytyy täältä: Nyt onkin strategian jalkauttamisen aika, johon on kutsuttu mukaan kaikki 17 seurakuntaa jäsenineen. Olethan kuulolla!

12. SKTK:n vuosikokoukseni

Vuosikokous on vuosi vuodelta sujunut entistä sujuvammin. Alkuvuosien jännitteet ovat historiaa, hyvä näin. Vuosikokouksessa on huumoria ja hymyileviä kasvoja. Saksalainen äänestyskäytäntö on kyllä edelleen luku sinänsä. Yksi esimerkki on äänestäminen. Laskin, että viralliset edustajat saivat äänestää kättennosto-äänestyksellä tai suljetuin lippuäänestyksin 36 kertaa.

Yksi mielenkiintoisimmista hetkistä on ollut uusien johtokunnan jäsenten valinta. Tänä vuonna yllätysmomentti koittikin tilintarkastajien valinnan yhteydessä. Ehdokkaita olikin useampi ja ensimmäistä kertaa äänestettiin tässä kohtaa asialistaa.

Tästä on hyvä jatkaa.

Susanna Merikanto-Timonen
kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori

 

kuvat: Outi Tuulari

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s