Lääkärissä

Olen aina pitänyt itseäni kaikin puolin terveenä. Lääkäriä ei ole juuri tarvinnut tavata raskausaikoja lukuunottamatta. Tässä kuitenkin alkoi epäilyttää. Onko kaikki kuitenkaan hyvin. Ikä on jo lähempänä neljää kuin kolmeakymmentä. Ylipainoakin on päässyt kertymään. Ja tämä Saksan ruokavalio. Kaikkihan tietävät, että rasvassa ja suolassa ei säästellä ja makea kuuluu jokaiseen päivään. Vaikka lounaaksikin. Rasvattomat maidot ja kevyttuotteet jäivät Suomeen. Edellisestä kolesterolimittauksesta on aikaa yli 15 vuotta. Huijaankohan vain itseäni luulottelemalla, ettei minun arvoissani olisi mitään vikaa.

Oli siis aika tarttua härkää sarvista ja katsoa totuutta silmiin. Varasin ajan terveystarkastukseen, joka ikäisilleni kuuluu ilmaiseksi joka toinen vuosi. Lääkäri sai minulle kyllä myytyä ylimääräisiäkin tutkimuksia. Sijoitin terveyteni tutkimiseen 75 € ja luovutin useamman putken verta.

Tänä aamuna istuin lääkärin vastaanotolla hieman jännittyneenä. Juuri eilen herkuttelimme perheen kanssa mansikkakakulla miehen nimipäivien kunniaksi. Kermaista ja sokerista herkkua tuli santsattuakin. Olisiko aika tiukentaa ruokavaliota.

Vielä mitä. Lääkäri kehui kuinka loistavat arvot minulla on. Kolesteroli on alhainen ja vielä alempana ovat veren rasva-arvot ja verensokeri. Ei kerta kaikkiaan mitään moitteen sijaa. Saksan rasvaiset juustot ja makkarat eivät ole tukkineet verisuoniani.

Yksi arvo minulla oli kuitenkin liian alhainen. D-vitamiini. Vaikka takana on lämmin ja aurinkoinen toukokuu, en ole saanut lainkaan riittävästi D-vitamiinia. Tarvitsen sitä purkista otettuna myös kesällä. Lääkärireissulta kipaisinkin kotiin apteekin kautta.

Aurinko paistaa, mieli on kevyt ja huojentunut. Olen äärimmäisen kiitollinen terveydestäni. Loistavista arvoista huolimatta lupaan itselleni jatkossa satsata kuitenkin enemmän niihin marjoihin kuin kerman määrään. Ja mikäs nyt ollessa, kun on mansikkakausikin parhaimmillaan.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Lääkärissä

  1. Ihanaa, kotimaisten marjojen aika on alkanut mansikoista ja sitä ihanuutta jatkuu vadelmilla ja herukoilla kunnes tuleee ihanat luumu- ja omenakaudet! (Ei ole mustikka- ja puolukkametsiä lähellä.) .Olen ostanut jo monet mansikat, mutta ne loppuvat tyystin ennen kuin ehdin saamaan ne kakun päälle. Kermakin ( ilman carrageenia E 407!) ehtii jo odottessaan paakkuuntumaan. Maanantaina onnistuin keittämään annoksen mansikkamarmeladia (ilman sorbiinihappoa E 200 ja benzoehappoa E 210), kun ostin kaksinkertaisen määrän mansikoita. Kevyttuotteet jätän heille, jotka niitten terveysvaikutuksiin ja sallittuihin lisäainecocktaileihin uskovat. Suomessa ruokaostokseni ovat työläitä , kun pitää jokaikisen tuotteen kohdalla tutkia E-numerot ja kaikki sallitut lisäaineet. Kun vähennetään rasvaa, niin lisätään maun takia sokeria! ”Gehupft wie gesprungen”, sanoo saksalainen, eli yhdentekevää. Saksassa tiedän jo, mitä minun elimistöni kestää. D-vitamiinia minäkin otan purkista. Saa nähdä. pääsenkö tavoitteeseeni 100 v.

    Tykkää

    • Saksassa on kyllä parasta tuo tuoreiden kauden marjojen ja kasvisten ja hedelmien saatavuus! Ja saman olen huomannut minäkin, Suomessa on välillä vaikeaa vältellä esimerkiksi keinotekoisia makeutusaineita. Niitä on piilotettu vähän joka paikkaan, koska oikeaa sokeria pelätään, mutta makeaa halutaan. Yllättävän monet mehutkin sisältävät aspartaamia. Kohtuus kaikessa on paljon parempi ohjenuora kuin rasvan ja sokerin korvaaminen keinotekoisilla lisäaineilla.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s