Hymyillään kun kohdataan!

En voi ylpeillä virheettömällä saksan kielellä tai oikeastaan edes mitenkään loistavalla kielitaidolla huolimatta vuosien Saksassa asumisesta. Arkeni kuitenkin pyörii enemmän suomeksi kuin saksaksi, koska olemme kokonaan suomalainen perhe. Siitä huolimatta alkaa saksan kieli tehdä tuloaan suomeni sekaan. Huomaan välillä, että joskus saksankielinen sana vaan tupsahtaa mieleen ensimmäiseksi. Muutaman kerran olen huomannut jonkun sanan tulevan suustakin ulos saksaksi, vaikka suomea puhunkin. Esimerkiksi saksan sana genau nyt vaan on niin kätevä ja joka väliin sopiva.

Olen myös huomannut keskustelutyylini muuttuneen saksalaisemmaksi. Olen myös suomeksi keskustellessani aktiivinen kuuntelija. Nyökyttelen, hymyilen, hoen täytesanoja kuuntelemisen ja ymmärtämisen merkiksi. Joskus nyökyttelen sujvasti myös saksalaista ystävääni kuunnellessani, vaikka oikeasti olen jo tipahtanut kärryiltä jutusta.

Hitaasti ja varmasti myös saksalainen kohteliaisuus alkaa tarttua minuun. Osaan jo teititellä melkein aina ja muistan jo silloin tällöin käyttää keskustelukumppanin nimeä. Tai ainakin yritän muistaa tervehtiä etunimen (tai sukunimen) kanssa. Jos muistan nimen. Miten se onkin niin vaikeaa, muistaa tapaamiensa ihmisten nimiä.Enkä kehtaa sitä toisella kerralla kysyä. Vaikka miksei voisi. Suomalaisittain ajattelen sen olevan noloa, vaikka saksalaiset kysyvät mieluummin nimen uudestaan, kuin ovat sitä käyttämättä.

Ja tapaan ylipäätään tervehtiä iloisesti vastaantulijoita, tuntemattomiakin, olen kovin tykästynyt. Miten ihana hyvänmielen tapa! Kohteliaisuuksia pitäisi vielä itsekin opetella enemmän laukomaan. Edes ystäville. Ja myöhemmin myös tuntemattomille. Itse olen muutaman kerran saanut jonkun kohteliaisuuden tuntemattomalta esimerkiksi lenkkipolulla ja voi miten se ilahduttaa! Lapseni saavat positiivista huomiota vielä enemmän. Jopa niin paljon, että joululomalla Suomessa he ihmettelivät, että miksei heistä Suomessa pidetä. Niin, miksipä et sanoisi jotain kaunista ja kivaa kanssakulkijasta myös Suomessa. Tai edes katsoisi kohti ja hymyilisi. Saattaisi siitä toinen kovasti ilahtua.

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s