Koulu ja sen todistukset

Eilen oli se päivä. Koululaiset saivat lukuvuoden 2016-2017 ensimmäisen lukukauden todistukset. Kyllä sitä taas sai ymmällään ihmetellä niitä arvosanojen jakoa. Paljon on muuttunut muutenkin, Suomessa itse koulua käydessäni numeroarvostelu meni 4-10. Sitä ennen oli rasteja ruutuun ekalla ja tokalla.

Paikallisessa peruskoulussa ekaluokkalaiset saavat ensimmäisen lukukauden jälkeen vain ”diplomin” sisällöltään – kiva että olet ollut koulussa. Ei minkäänlaista arvostelua eikä muutenkaan mitään sisältöä. Mutta onpahan edes jonkunnäköinen paperi kädessä. Enkä itse kyllä tässä vaiheessa, näin alussa, sitä kaiken revittelevää arvostelua kaipaakaan.

16358908_10212226339952279_1281176275_n

Ensimmäisen luokan päättyessä koulusta saakin jo sitten kolmisivuisen rasti-ruutuun todistuksen, jossa on kohta kohdalta käyty kaikki mahdollinen ja mahdotonkin läpi. Mm. käyttäytymisessä on 16 kohtaa (!) ja saksan kohdalla 12 ruutua. Ja joka kohdassa on 4 vaihtoehtoa (erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja välttävä). Kovaan ääneen puhutaan siitä, ettei lapsia arvostella arvosanoilla kahtena ensimmäisenä vuotena, mutta onhan rasti ruutuunkin arvostelua, olkoonkin ilman numeroa. Tämä tyyli jatkuu toisenakin kouluvuonna.

Kolmannella luokalla koululaiset saavat yksisivuisen numeroarvostelun. Vastauksena siihen, miksi ykkösiä ja kakkosia ”Leistunsnachweis”eista saava lapseni saa todistukseen kolmosen, oli tokaisu että aktiivisuus tunnilla ei ole riittävää. Ei minun kouluaikanani koskaan pudotettu numeroa kokonaan alaspäin vähäisen viittaamisen takia. Luulisi näyttöjen antavan enemmän osviittaa osaamiselle kuin sen että onko käsi joka kysymyksen kohdalla ojossa. Mutta minä kävinkin kouluni Suomessa.16359249_10212226339272262_782378371_n

Kolmannella luokalla lapsilla alkaa englannin opiskelu. Sitäkin mainostetaan kovaan ääneen kouluvuoden ensimmäisessä vanhempainillassa, että englannin töitä ja kokeita ei arvostella, oikeinkirjoitusta ei huomioida negatiivisessa mielessä eikä lausumisen tarvitse olla oikeaoppista, mutta mistä ihmeestä se numero sitten siihen todistukseen tipahtaa? Jos kerran pääasia on että opitaan uutta eikä takerruta siihen opitaanko kaikki heti oikeassa muodossa. En ymmärrä logiikkaa tässäkään jutussa.

Poissaolopäivät merkitään myös todistukseen. Yksi opettaja vaatii jokaisesta poissaolosta sekä sen aamuisen puhelinsoiton kansliaan että kirjallisen ”Entschuldigungin”, muuten todistukseen tulee merkintä luvattomista poissaoloista. Toiselle luokanopettajalle riittää se puhelinsoitto kansliaan sairastumisen ensimmäisenä päivänä ja asia on sillä selvä. Tämäkin herättää kummastusta, miten saman koulun sisällä voi olla erilaisia käytäntöjä, kun kuitenkin muuten paasataan yhtenäisyydestä ja samanarvoisuudesta.

Todistusten jaon kruunaa lyhyt koulupäivä (kaksi tuntia) ja pitkä viikonloppu, sillä kaksi seuraavaa arkipäivää on ”schulfrei” opettajien koulutuspäivien takia. Sekä tietysti paikallisen lelukaupan tarjoama ”Zeugnisaktion”: tule ja näytä meille todistuksesi ja saat mukaasi pienen lahjan. 16344047_10212226338632246_1336220664_n

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s