Kouluun ilmoittautumassa

Kävin viime viikolla ilmoittautumassa kuopuksen kanssa kouluun. Ajatella, meidän perheen pahnanpohjimmainenkin jo kohta koululainen! Kuopus ei millään malttaisi odottaa ensi syksyyn. Hän haluaisi kouluun jo heti huomenna. Harjoittelee kovasti laskemista ja kirjoittamista. Englantiakin isosiskojen johdolla.

Siinä me istuimme kolmistaan, me äidit koulun käytävällä. Lapsemme menivät pienryhmänä parin opettajan kanssa tutustumaan toisiinsa ja tekemään tehtäviä. Meitä oli siinä kaksi kokeneempaa isomman koululaisen äitiä ja yksi ensikertalainen. Ensikertalainen oli aivan kauhuissaan. Miten hänen pieni poikansa tulisi koulussa pärjäämään. Niin pieni vielä, ei lainkaan valmis. Ja miten he nyt noin kauan teetättävät lapsilla tehtäviä. Ei kai noin kauaa lapset jaksa keskittyä. Me kaksi muuta olimme rennompia. Kokemus on tuonut varmuutta. Lapset kyllä kehittyvät koululaisiksi ajoissa tai ainakin kukin ajallaan.

Pienoista epävarmuutta tunnen itsekin vielä usein. On helpottavaa huomata, että samanlaista epävarmuutta tuntevat maanmiehetkin uusien asioiden edessä. Heillekin on joskus eka kerta laittaa lapsi kouluun. Eivät hekään tiedä ja osaa kaikkea valmiiksi.

Siksi onkin kivaa, kun Saksassa on tapana lähettää selkeät ohjekirjeet aiheesta kuin aiheesta. Päiväkodin kirjeissä kerrotaan etukäteen mitä juhlissa tehdään, miten niihin tulisi pukeutua, tarvitseeko ottaa jotain erityistä kotoa mukaan. Kouluun ilmoittautumiskirjeessä kerrottiin tarkasti mitä papereita tarvitaan ja muistutettiin ottamaan lapsi mukaan. Tämä on itselleni ollut iso helpotus. Miten ihmeessä muuten voisin tietää, että esimerkiksi täällä on tapana ilmoittautua kouluun yhdessä lapsen kanssa ja mukaan tarvitaan lapsen  syntymätodistus hakupapereiden lisäksi.

Keskustelimme siinä muutenkin, me kolme äitiä, tunnin verran kun oli aikaa. Meitä istui siinä yksi saksalainen ja kaksi maahanmuuttajaa. Kerroin olevani Suomesta. Puolasta kotoisin oleva äiti mietti, että taitaa Suomessa olla jo tosi kylmä. Saksalainen äiti taas ihmetteli, miksi olemme laittamassa lastamme saksalaiseen kouluun. Eikö Suomessa olisi paremmat koulut. Siinä sitä istutaan ja tutustutaan. Asioita saadaan selville, vaikka kaksi puhuu huonoa saksaa. Ollaan samalla viivalla kaikki. Lasta samaan kouluun ilmoittamassa.

 

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s