Ulkosuomalaisesta paluumuuttajaksi

Terveisiä Suomesta! Perheemme on palannut ”lähtöpisteeseen”, omaan kotiimme Helsinkiin. Emme ole enää ulkosuomalaisia, vaan paluumuuttajia.

Suomi tuntuu samaan aikaan voi niin tutulta, turvalliselta – ja ehkä valitettavasti myös hieman yllätyksettömältä. Aikani Saksassa oli täynnä uusia asioita, yllätyksiä ja jatkuvaa uuden kokemista. Toki tätä paluuta ei pitäisi nyt verrata siihen, mutta minkäs teet, siihen sortuu lähes huomaamattaan.

Istun tätä kirjoittaessani lasten kanssa saman leikkipuiston laidalla, jossa kävimme niin monet kerrat ennen muuttoamme. Lapset ovat kasvaneet ja keinut pienentyneet. Lähikauppa on sama, terveysasema ja kirjasto kävelymatkan päässä ja liki ovat myös mummit ja ukit, valmiina auttamaan ja olemaan seurana.

Lapsemme aloittavat syksyllä esikoulun ja päiväkodin, ja meillä kävi todella hyvä mäihä, kun saimme molemmille sisään lähimpään hoitopaikkaan. Minun on tarkoitus palata työelämään syksyllä ja näin meillä on sitten kasassa kaikki perusraaka-aineet oravanpyörään ja ruuhkavuosiin. Onneksi tässä on kokonainen kesä vasta edessä!

Aikamme Saksassa oli meille juuri sopivan mittainen. Palasimme Suomeen vaikka Saksassa ei ollut mitään vikaa. Lapset viihtyivät, aikuiset viihtyivät ja ikävä Suomeen ei ollut liian kova. Jätämme Saksan taaksemme erittäin hyvien muistojen kera.

Toistakymmentävuotta maassa viihtyneet voivat olla sitä mieltä, ettei me tiedetä vielä Saksasta mitään, mutta väitän silti itse kokeneeni enemmän kuin mitä olisin voinut ikinä kuvitella. Ja kuopuksemme ehti asua yli puolet elämästään ulkomailla, se ei ole mikään pikkujuttu se. Mikä sitten on sopivan mittainen aika itse kullekin viettää ulkomailla, on luonnollisesti jokaisen omasta kokemuspohjasta kumpuava määre, jolloin sen kummempi vertailu lienee tarpeetonta.

Saksa on maana mielenkiintoinen, matkailun kannalta äärimmäisen monipuolinen ja suomalaiselle tietyllä tavalla helppo maa asua. Tulen ihan varmasti hehkuttamaan aikaamme Saksassa kaikille, jotka vaan jaksavat hetkenkään kuunnella.

Tämä on viimeinen kirjoitukseni Renkaan blogissa. Kiitos, että olet ollut lukijani ja toivotan kaikkea hyvää jokaiselle saksansuomalaiselle, Saksaan tahtovalle tai Suomeen palanneelle. Perheemme muita kuulumisia voi lukea jatkossakin omassa blogissani H niin kuin Hausfrau.

Mainokset